.

Olet lämpimästi tervetullut valokuvasivuilleni. Valokuvaus on minulle rakas harrastus ja "henkireikä", josta saan paljon voimaa. Voin ihailla luontoa ja sen ihmeitä kameran linssin läpi. Olen oppinut kuuntelemaan ja katselemaan luontoa aivan eri tavalla kuvatessani. Blogini erikoinen nimi Alfheim tulee kelttien tarustoista, nimi tarkoittaa iloisien ja valoisien haltijoiden maata, jonne voitkin kurkistaa blogini kautta. Astu sisään..

keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Kanjonin salaisessa maailmassa

Pehmoinen sammal painuu jalkojen alla. 
Veden kohinan voi kuulla jo kaukaa.
Tekisi mieli nopeuttaa askeleita, 
jota pääsisi näkemään pian veden kuohut.
 

 Laskeutuminen kanjoniin on kuitenkin sen verran jyrkkä,
 jotta on katsottava tarkkaan mihin astuu.
 Eväsreppu ja kuvausvälineet keikkuvat ihmeen kevyesti mukana.
En muista enää tulehtuneita niveiäni, 
 särkykin katoaa sammaleiden sekaan.


Lopulta olemme kanjonin pohjalla ja
olemme tupsahtaneet ihan toiseen maailmaan. 
Eilinen ja huominen ovat kadonneet. Aika pysähtyy, on vain
tämä hetki, täynnä heräävän luonnon voimaa.
Lumoudumme vihreistä sammaleista ja
 kirkkaana juoksevan veden solinasta.
 
Aamu on aikainen ja aurinko nousee hiljalleen.
 Auringon lämpö nostaa kosteista sammaleista utua maisemaan.
Utu kulkee puiden lomitse maalaten maisemaa salaperäiseksi. 
Se piirtää kauniit säteet auringon ympärille.
Veden kohinan lomassa voi kuulla laulurastaan kirkkaat sävelet, välillä ne
katoavat kuohujen äänten sekaan.
 
 
Kuljemme kuin hypnoosissa serpentiininä kiemurtelevan joen vartta.
Talven myrsky tuulet ovat kaataneet puita metsässä ja osan puron päälle.
Välillä kuriseva vatsa ja tutisevat jalat pakottavat pysähtymään evästauolle.
Keitämme näpsäkällä retki kaasukeittimellä
 pannu kaffeet ja käristämme makkaraa.


Tunti toisensa jälkeen kipittää huomaamatta, 
ajan pohjattomaan laariin.
Lopulta marssiväsymys pakottaa raahautumaan
takaisin parkkipaikalla nököttävän kulkuvälineen luokse.
Eikä hetkeäkään liian aikaisin.
 

Päivän kuvat ja kuohut kulkevat muistinauhalla,
vielä kotimatkallakin.
Olen niin kiitollinen, kuin pieni ihminen voi olla tästä
ihanasta retkipäivästä.
-Valokki-

8 kommenttia:

  1. Niin kaunista ja vesi pehmeästi kuvattu ♥
    Iloista kuitenkin rauhaisaa Vappua :)

    VastaaPoista
  2. Wau miten hienoja kuvia! Olet saanut näihin taianomaisen fiiliksen :)

    VastaaPoista
  3. Aivan mahtava paikka ja upeat kuvat! Kiitos että jaoit tämän hienon kokemuksen meidän kanssa :)

    VastaaPoista
  4. Ai ai upeat ovat kuvat, nyt ympäröivät lumet harmittavat. Solina kuuluu nietosten alta.

    VastaaPoista